Fredika rouvan herätyskello soi jo aamu viideltä, jotta hän ehtisi leipomaan kuivakakkuja ennen kuin lapset heräisivät. Hän keitti itselleen kahvit ja teki voileivät. ”Ompas ihanan rauhallista”, hän totesi uneliaana. Rouva otti aineet esille kaapeista ja ryhtyi sekoittelemaan aineita niin ammattitaitoisena että osasi ohjeen jo ulkoa. ”Kuivakakkuja tilattiin viisi vanhainkotiin, mummolle yksi”, rouva laskeskeli. Kun kakut sitten viimein olivat valmiita oli Juhanakin jo hereillä. ”Kuuleppas kultaseni, keittäisitkös kahvit”, Juhana kysyi. ”Kuuleppas kultaseni, nyt en ehdi, keitäppäs itse”, Fredika vastasi. Niimpä Juhana sitten keitti kahvit ja teki lapsien aamupuuronkin jo valmiiksi. ”Minä menen nyt paketoimaan ne joululahjat, ennen kuin lapset heräävät”, Fredika sanoi ja katosi portaisiin.
Jennie nousi ensimmäisenä sillä tiesi että tänään oli se päivä jona laitettaisiin joulukoristeet ja joulukuusi. Ihan ensimmäiseksi Jennie meni avaamaan omasta joulukalenteristaan luukun numero 23. Sen jälkeen hän meni aamiaiselle. Pikkuhiljaa Oliver ja Oliviakin olivat hereillä. Rouvakin sai paketoitua kaikki lahjat. ”Katsokaas lapset, ulkona sataa lunta, haluaisittekos mennä pihalle kun äidin pitäisi siivota”, rouva kysyi. ”Joo”, Jennie ja Oliver huusivat yhteen ääneen.
Koko päivä oli kulunut nopeasti, kello löi jo kuutta iltapäivällä. Juhana oli hakenut muovikuusen varastosta, jotta lapset pääsisivät sitä koristelemaan. Fredika lähti sillä välin toimittamaan tekemänsä kuivakakut, piparit, joulutortut, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot vanhainkotiin. Kyllä siellä oltiin mielissään lasten tekemästä joulukortista. Hetken rupateltuaan Fredikan oli jo lähdettävä katsomaan miten kuusen koristelu sujui. Juhana oli laittanut jouluvalot olohuoneeseen sekä lastenhuoneeseen. Lapset olivat koristelleet kuusen ja laittaneet tonttuja ikkunoihin.
Illalla lapset eivät meinanneet millään saada unta, kun heitä jännitti niin kovasti huominen jouluaatto.
, näitähän olisi voinut availla vielä paljon pidempään..
Kiitos!